Kategoria: Opiskelupaikat

Poimintoja eduskunnan koulutusta koskevasta keskustelusta 17.4.2024

Orpon hallitus pyrkii vähentämään koulutuksen keskittymistä ja nostamaan väestön koulutustasoa. Jatkossa uuden opiskelupaikan saaminen edellyttäisi luopumista muista saman tai alempiarvoisista korkeakoulututkintoihin johtavista opiskeluoikeuksista.

Tällä hetkellä yli neljäsosa opiskelupaikoista myönnetään opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) mukaan opiskelijoille, joilla on jo opiskelupaikka korkeakoulussa tai vähintään yksi samantasoinen korkeakoulututkinto.

Yhden paikan sääntö

OKM pyrkii vähentämään koulutuksen keskittymistä lainsäädännön avulla käyttäen niin kutsuttua yhden paikan sääntöä. Tämä tarkoittaa, että jatkossa uuden opiskelupaikan vastaanottaminen edellyttää luopumista muista saman tai alempiarvoisista korkeakoulututkintoihin johtavista opiskeluoikeuksista.

Tällä hetkellä tämä sääntö on voimassa siirtovalinnoissa, mutta tulevaisuudessa sitä sovellettaisiin myös korkeakoulujen yhteishaussa ja erillisvalinnoissa.

Asiasta kertovassa tiedotteessa tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala (kok.) toteaa, että yhden opiskelupaikan periaate vähentää pätevyystodistusten kasaantumista samoille yksilöille. Tämä on merkittävä muutos, joka nostaa suomalaisten koulutustasoa. Kuitenkin haluamme edelleen mahdollistaa alalta toiselle siirtymisen. Multalan mukaan on epäoikeudenmukaista, jos alanvaihto tulee liian vaikeaksi.

Eduskunnan keskustelua koulutuksesta

Hallitus pyrkii helpottamaan opiskelijoiden mahdollisuutta vaihtaa alaa

Hallitus pyrkii helpottamaan opiskelijoiden mahdollisuuksia vaihtaa alaa ja vähentämään tarvetta suorittaa useita samantasoisia korkeakoulututkintoja. Tämä edellyttää kuitenkin myös korkeakouluilta omia toimia.

Siirtohaut ja muut vastaavat keinot ovat korkeakoulujen päätösvallassa. Alanvaihdon sujuvoittaminen auttaisi myös vähentämään nuorten paineita ja stressiä. Keskustelua siitä, miten alanvaihtoa voidaan helpottaa lisää, käydään jatkossakin.

Kehysriihessä leikattiin ammatillisesta koulutuksesta

Hallitus päätti kehysriihessä vähentää ammatillisen koulutuksen rahoitusta 100 miljoonalla eurolla. Hallituksen suunnitelman mukaan leikkaukset eivät vaikuttaisi oppivelvollisiin eivätkä niihin, joilla ei ole aiempaa ammatillista koulutusta.

Sen sijaan tavoitteena on kohdistaa leikkaukset aikuisiin, joilla on jo olemassa olevia tutkintoja, opetusministeri Henriksson kertoi eduskunnassa keskiviikkona. Hän lisäsi, että tarkempia yksityiskohtia keskustellaan ministeriössä.

Hallitus vahvistaa sitoutumistaan perusopetuksen tukemiseen. Tällä hallituskaudella siihen kohdennetaan lisäksi 200 miljoonaa euroa. Tämä näkyy Henrikssonin mukaan konkreettisesti uudistuksissa, jotka edistävät lukutaitoa ja perustaitoja. Oppilaiden ja opiskelijoiden osaamistaso on heikentynyt merkittävästi. Oppimisen tuen uudistaminen on merkittävä askel, ja siihen investoidaan noin sata miljoonaa euroa.

Henrikssonin mukaan hallitus ei vähennä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen resursseja vaan päinvastoin lisää niitä. Lisäksi hän mainitsi eduskunnassa, että alakouluihin tulee kaksi lisätuntia äidinkieltä ja yksi lisätunti matematiikkaa.

Koulukiusaamisen vastaiseen työhön 5 miljoonaa euroa

Henriksson ilmoitti, että hallitus hyväksyi erillisen ohjelman lasten hyvinvoinnin edistämiseksi ja suuntaa viisi miljoonaa euroa kiusaamisen vastaiseen toimintaan.

Hänen mukaansa nuorisotyö kouluissa on yksi tapa edistää oppilaiden hyvinvointia kouluympäristössä. Tällä hallituskaudella sille on ensimmäistä kertaa taattu pysyvä rahoitus.

Sosiaalinen media ja älypuhelimet keskustelussa

Kansanedustajat painottivat aikuisten vastuuta ja ilmaisivat huolensa älypuhelinten ja sosiaalisen median haitoista. Keskustelun taustalla oli kaikkien eduskuntaryhmien puheenjohtajien yhteinen aloite.

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa Sari Sarkomaa (kok.) vaati toimia sosiaalisen median haittojen korjaamiseksi. Perussuomalaiset pyrkii palauttamaan pienryhmät kouluihin parantaakseen oppimisrauhaa.

Sara Seppänen Perussuomalaisista painotti, että koulut tarvitsevat lisää henkilökohtaista vuorovaikutusta ja välittämistä sekä vähemmän riippuvuutta digitaalisista välineistä ja puhelimista.

Seppänen korosti, että ei ole kenenkään etu, jos opetustunnit kuluivat toistuviin järjestyksenpitotehtäviin. Vaikka inkluusio on hieno ajatus, Seppänen totesi, että se ei todellisuudessa auta niitä, jotka tarvitsevat eniten apua.

Hänen mukaansa kiusaaminen ja epäsopiva sisältö ovat siirtyneet yhä enemmän puhelimiin, missä pahan sanominen on helpompaa kuin kasvotusten. Seppänen esitti, että kännykkäkielto kouluissa olisi hyödyllinen mielenterveyden kannalta.

Seppänen myös ihmetteli, miksi meillä Suomessa tarvitaan jatkuvasti vain enemmän opettajia, sosiaalityöntekijöitä, koulupsykologeja, masennuslääkkeitä, ADHD-lääkkeitä ja psykiatreja, kun lapsia on kuitenkin aiempaa vähemmän.

Kansanedustajien parannusehdotukset

Päivi Räsänen Kristillisdemokraateista korosti, että lasten hyvinvoinnin perustan muodostavat heidän perheensä. Hän korosti, että mikään viranomais- tai palvelujärjestelmä ei lopulta voi korvata perhettä kasvattajana.

Jos perhe ei pysty täyttämään tehtäväänsä, yhteiskunta ei suurillakaan investoinneilla voi täysin korjata vahinkoja. Räsänen korosti kotien ja perheiden merkityksen tunnistamista, tunnustamista ja arvostamista sekä niiden tukemista kaikessa päätöksenteossa.

Kansanedustajat esittivät konkreettisia toimenpiteitä kiusaamisen vähentämiseksi. Sarkomaa ehdotti esimerkiksi säännöllisten nimettömien kyselyjen toteuttamista kouluissa kiusaamisen ja väkivallan selvittämiseksi. Harry Harkimo Liike Nytistä, joka itsekin koki koulukiusaamista aiemmin, taas kannatti tunne- ja kaveritaitojen opetuksen lisäämistä ja sen tekemistä pakolliseksi osaksi opetussuunnitelmaa.

Lähteet:

Lue myös: HS:n jutussa kokemuksia Espoon kouluista kolmen opettajan kertomana

Näissä opiskelupaikoissa on vähiten kilpailua – näihin taas vain murto-osa hakijoista saa paikan

Ilta-Sanomissa julkaistiin 23.3.2024 tiimimme mielenkiinnon herättänyt juttu, jossa käsiteltiin eri opiskelupaikkojen saamisen helppoutta ja vaikeutta.

Yhteishaku ensi syksyn korkeakouluopintoihin jatkuu 27. maaliskuuta asti, tarjolla on yhteensä 51 538 opiskelupaikkaa 1 607 eri hakukohteessa. Suosituimmat koulutusohjelmat ovat säilyneet suhteellisen samoina vuodesta toiseen.

Terveys- ja hyvinvointiala houkuttelee eniten hakijoita

Tavallisesti terveys- ja hyvinvointiala houkuttelee eniten hakijoita numeroiden valossa. Seuraavaksi suosituimmat ovat kauppa-, hallinto- ja oikeustieteet sekä yhteiskuntatieteelliset alat.

Vertailtaessa aloituspaikkojen määrää, lääketiede on ollut useana peräkkäisenä vuotena vaikein ala päästä sisään. Siellä hakijoiden määrä on ollut suurin aloituspaikkaa kohti.

Koronakriisi vaikutti lievästi hoito- ja terveysalojen suosioon, mutta hakijamäärät ovat jälleen kääntyneet kohti ennen pandemiaa vallinnutta tilannetta.

Kansainväliset korkeakoulutusohjelmat suosittuja kevään esimmäisessä yhteishaussa

Kevään ensimmäisessä yhteishaussa haetaan pääasiassa kansainvälisiin korkeakoulutusohjelmiin, toisessa haussa toisen asteen oppilaitoksiin ja kolmannessa korkeakoulujen syksyllä alkaviin koulutuksiin.

Eniten aloituspaikkoja korkeakouluissa on tekniikan alalla.

Viime aikoina ei ole nähty merkittäviä muutoksia aloituspaikkojen määrässä, vaikka tietoliikenteen opiskelupaikkoja onkin hieman lisätty. Erosen mukaan joillakin aloilla, joilla oli jo runsaasti aloituspaikkoja, niitä on lisätty, mutta tälle vuodelle ei ole nähty vastaavaa lisäystä, päinvastoin.

Ylemmät amk-tutkinnot ja korkeakoulujen maisteriohjelmat

Yhteisvalinnassa on mahdollista hakea myös erikseen ammattikorkeakoulujen ylempiin amk-tutkintoihin ja korkeakoulujen maisteriohjelmiin. Ammattikorkeakouluissa on tavallisempaa jäädä ”pelkkään” ammattikorkeakoulututkintoon eikä jatkaa ylempään tutkintoon, kun taas korkeakouluissa on yleisempää jatkaa maisteriksi eikä lopettaa kandidaattitutkintoon.

Aloituspaikat 2024

Helpoin ja vaikein päästä

Ilta-Sanomat analysoi Opetushallituksen tietoja selvittääkseen, mikä oli tilastollisesti vähiten ja eniten haastava korkeakouluun pääsyn suhteen viime syksynä. Listauksissa IS ei huomioinut niitä koulutusohjelmia, joissa oli puutteellisia tai epätarkkoja tietoja.

Esimerkiksi Kajaanin ammattikorkeakoulun restonomikoulutukseen oli suhteellisen helppoa päästä, kun taas Taideyliopiston näyttelijänkoulutukseen oli erittäin vaikeaa saada opiskelupaikka.

Tietysti oma osaaminen ja opiskelutausta vaikuttavat pääsyn vaikeuteen, mutta ainakin tilastot antavat viitteitä kilpailun tasosta.

Vaikeinta päästä -analyysi IS tietojen perusteella

Syksyllä 2023 alkaneissa koulutusohjelmissa näyttelijäntaiteen suomenkielinen koulutus Taideyliopistossa osoittautui tilastollisesti vaikeimmaksi päästä, jossa vain 1,10 % ensisijaisista hakijoista sai opiskelupaikan.

Tämän jälkeen Centria-ammattikorkeakoulun Business Administration -ohjelma Kokkolassa sekä Aalto-yliopiston elokuvaohjauksen koulutus seurasivat tiukasti listalla, molemmissa pääsyprosentti oli alle 2 %.

Koulutusohjelman vaikeuteen päästä vaikuttavat monenlaiset tekijät, kuten hakijoiden määrä suhteessa tarjolla oleviin aloituspaikkoihin sekä koulutusohjelman houkuttelevuus ja vaatimukset. Näistä tilastoista näkyy selvästi kilpailun kovuus näillä aloilla, mikä voi heijastaa niiden suosiota ja kysyntää työmarkkinoilla.

Helpoin päästä -analyysi

Syksyllä 2023 alkaneissa koulutusohjelmissa selkeästi helpoimmin päästä oli Kajaanin ammattikorkeakoulun Restonomi (AMK) -koulutus matkailualalla, jossa pääsyprosentti oli poikkeuksellisen korkea 333 %. Tämän ohjelman jälkeen useita muita koulutusohjelmia eri korkeakouluissa osoittautui yhtä helpoksi saada opiskelupaikka.

Esimerkiksi Hämeen ammattikorkeakoulun Sairaanhoitaja (AMK) -koulutus Forssassa ja Åbo Akademin Utbildningsprogrammet för lärare inom småbarnspedagogik -koulutus olivat myös 333 %:n pääsyprosentillaan helppoja päästä.

Tämä tilastotieto kertoo, että näiden koulutusohjelmien kohdalla hakijoiden määrä oli huomattavasti pienempi kuin tarjolla olevat aloituspaikat. Syitä tähän voi olla monia, kuten koulutusalan vähäinen suosio tai alueelliset tekijät. Joka tapauksessa tämä antaa viitteitä siitä, että nämä koulutusohjelmat eivät olleet kovin kilpailtuja kyseisenä lukuvuonna.

Varsinaiset lukemat ja tilastot nähtävillä IS jutussa täällä. IS:n jutussa on saatavilla kaikki haussa olleet koulutusohjelmat, ja se tarjoaa kattavan katsauksen opiskelupaikkojen hakutilanteeseen eri aloilla.

Muita huomioita: ensimmäisessä yhteishaussa hakijat tulivat kaukaa

Ylen (24.1.2024) jutun mukaan vuoden ensimmäisessä yhteishaussa korkeakoulujen kansainvälisiin ohjelmiin haki yhteensä yli 60 000 hakijaa, joista suurin osa oli EU:n tai ETA-alueen ulkopuolelta.

Monipuolinen hakijajoukko näkyi esimerkiksi Lappeenrannan-Lahden teknillisellä yliopistolla (LUT), jonne saapui hakemuksia yli sadasta eri kansallisuudesta. LUT-yliopistoon kohdistui ennätyksellinen hakijamäärä, yhteensä 15 000 hakemusta, mikä on 5 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Suomessa yhteishaussa eniten hakemuksia jättivät Bangladeshin, Suomen ja Pakistanin kansalaiset. Suomen kansalaisten osuus hakijoista oli 14 prosenttia.

Lue seuraavaksi: Koulushoppailu Suomessa