Tässä artikkelissa tarkastelemme sekä Karvin että OAJ:n viimeisimpiä tutkimustuloksia.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen, Karvin raportin mukaan lukioissa toimivat erityisopettajat ovat huomanneet oppilaiden tarpeen saada enemmän tukea oppimiseensa viime vuosina. Opettajat uskovat, että tämä kehitys jatkuu myös tulevaisuudessa. Raportista käy ilmi, että oppilaiden tukitarpeet ovat monimuotoisia ja koskettavat erilaisia alueita, kuten oppimisvaikeuksia, motivaatiota ja mielenterveyttä.

Lukion resurssien lisääminen vaikeaa

Karvin mukaan monet kuntien taloudelliset haasteet tekevät erityisopetuksen resurssien lisäämisestä lukioissa vaikeaa. Arvioinnissa paljastui, että eri lukioissa on suuria eroja siinä, kuinka hyvin kaikki tukea tarvitsevat opiskelijat tunnistetaan.

Huomattiin esimerkiksi se, että ne opiskelijat, jotka saavat tukea oppimiseensa, saattavat kokea leimautumisen pelkoa, ja kaikki tukea tarvitsevat eivät välttämättä ota sitä vastaan.

Noin puolet erityisopettajista ja rehtoreista arvioi, että heidän lukioissaan olevat erityisopetuksen resurssit ja työaika ovat riittäviä. Kuitenkin monet erityisopettajat mainitsevat joutuvansa rajaamaan ja priorisoimaan tehtäviään.

Arvioinnin tulosten perusteella erityisopettajat kaipaavat työhönsä enemmän selkeyttä, yhteistyötä eri sidosryhmien välillä sekä yhteisesti sovittuja pelisääntöjä.

Heikentyneet taidot lisäävät opettajan työtaakkaa

Helsingin Sanomissa aikaisemmin tänä vuonna julkaisussa artikkelissa aihetta käsiteltiin myös, mutta laajemminkin kuin lukio-opetuksen osalta. Hesarin jutun mukaan lukion opettajat sanovat, että oppilaiden heikentyneet taidot lisäävät heidän työtaakkaansa. Opettajien mukaan lukiolaisilla on ollut viime vuosina negatiivista kehitystä opiskelutaidoissa, elämänhallinnassa ja motivaatiossa.

Tämä tieto saatiin Opettajien ammattijärjestö OAJ:n tekemästä kyselystä, johon vastasi 766 lukioissa työskentelevää jäsentä tammi–helmikuun vaihteessa.

Vastaajista 90 prosenttia huomasi opiskelutaitojen heikkenemisen, 78 prosenttia elämänhallinnan taitojen huonontumisen ja 75 prosenttia koulumotivaation laskun viimeisten kahden vuoden aikana.

Suurin osa opettajista koki myös oppilaiden asenteen opiskeluun, kouluyhteisötaitojen ja käyttäytymisen huonontuneen.

Lukion opettajista enemmistö koki työtaakkansa kasvaneen viime vuosina, vaikka kysymyksessä pyydettiinkin sivuuttamaan koronapandemian vaikutukset.

Mikä kuormitusta aiheuttaa?

Ylivoimaisesti yleisin vastaus oli, että opiskelijoiden valmiudet lukio-opintoihin ovat heikentyneet. Tähän vaihtoehtoon päätyi 81 prosenttia kyselyyn vastanneista. Lisäksi moni opettaja mainitsi, että oppituntien ulkopuolisen työn määrä on kasvanut, samoin kuin oppilaiden tarve ohjaukselle.

Lukio-opettajille tehdyn kyselyn tulosten perusteella opettajien työmäärä on tosiaan kasvanut. Lisäksi opettajat huomauttivat, että ryhmän koko vaikuttaa merkittävästi heidän kykyynsä tarjota yksilöllistä tukea opiskelijoille.

Opettajat korostivat myös tarvetta lisätä erityisopettajien määrää lukioissa ja järjestää enemmän tukiopetusta vahvistaakseen oppimisen tukea.

Ammatillinen koulutus

Aiemmin talvella OAJ teki jäsenkyselyn ammatillisen koulutuksen opettajille. Silloin opettajat ilmaisivat huolensa muun muassa oppilaiden elämänhallinnan, vuorovaikutustaitojen ja opiskelumotivaation heikentymisestä.

Perusopetus

Perusopetuksen opettajat painottivat voimakkaasti tarvetta rajoittaa opetusryhmien kokoa. Tutkimukseen vastanneista 79 prosenttia jakoi tämän näkemyksen.

Luokanopettajien keskimääräiset ryhmäkoot olivat 25 oppilasta, ja noin joka seitsemännellä opettajalla oli yli 30 oppilaan ryhmiä. Tämä tarkoittaa, että monissa kouluissa opettajien on selviydyttävä suuremmista luokista, mikä voi vaikeuttaa yksilöllisen huomion antamista jokaiselle oppilaalle ja heidän tarpeisiinsa vastaamista.

Kaksi kolmasosaa luokanopettajista kertoi, että heidän luokissaan on usein S2-opiskelijoita sekä oppilaita, jotka tarvitsevat erityistä tukea tai yksilöllistettyä oppimista. Lisäksi yli puolet vastaajista totesi, että heidän mielestään vain harvalla oppilaalla on riittävät perustaidot valmistavan opetuksen jälkeen.

Suurin osa luokanopettajista, peräti 92 prosenttia, ilmaisi toiveen siitä, että ainakin joillakin tunneilla olisi apuna resurssiopettaja.

Sähkötupakat

Opettajien ammattijärjestön OAJ:n mukaan sähkötupakat ovat ilmestyneet peruskouluihin. Sähkötupakat vaikeuttavat kentältä tulleiden viestien mukaan koulunkäyntiä paitsi välitunneilla myös itse oppitunneilla.

Lähes kaikki kyselyyn vastanneet perusopetuksen opettajat vastustivat voimakkaasti sähkötupakoiden esiintymistä kouluissa. Vastaajista 99 prosenttia oli sitä mieltä, että koulujen tulisi kieltää sähkötupakat alle 18-vuotiailta, olivat ne sitten nikotiinittomia tai ei.

Opettajat katsoivat myös, että heillä tulisi olla oikeus takavarikoida oppilailta sähkötupakat, tarkastaa oppilaiden reput niiden varalta ja luovuttaa ne huoltajille.

Mitä tulisi tehdä?

Kyselyyn vastanneet korostavat perusopetuksen laadun parantamisen tärkeyttä ja oppimisen tuen kohentamista perusopetuksessa.

Karvin tutkimukseen vastaajat pitävät keskeisinä koulutuksen kehittämistoimenpiteinä muun muassa sitä, että varmistetaan, että perusopetuksessa opiskelijoilla on tarvittava osaaminen siirtyäkseen lukio-opintoihin, että lukiokoulutuksen rahoitusta nostetaan vastaamaan sen todellisia kustannuksia ja että hallinnollista työtä vähennetään.

Yksityisopetus tulee joka tapauksessa näidenkin tutkimusten valossa vain kasvattamaan suosiotaan jatkossa.

Lähteet:

Lue myös: