Koulushoppailu arkea jo suurissa kaupungeissa

Koulushoppailu Suomessa

Koulushoppailu on käsite, joka herättää monenlaisia mielipiteitä ja tunteita. Termillä viitataan ilmiöön, jossa vanhemmat pyrkivät omilla valinnoillaan esimerkiksi asuinpaikkansa suhteen vaikuttamaan siihen, mihin kouluun lapsensa pääsevät. Oppilaat voivat vaihtaa koulua kesken lukuvuoden tai jopa useamman kerran opiskelujensa aikana. Suomessa, joka tunnetaan kansainvälisesti koulutusjärjestelmänsä huippulaadusta, koulushoppailu on noussut esiin viime aikaisissa keskusteluissa varsin usein. Tämä herättää kysymyksiä siitä, mitä ilmiö kertoo suomalaisen koulutusjärjestelmän tilasta ja oppilaiden hyvinvoinnista.

Miksi koulushoppailua tapahtuu?

Koulushoppailun taustalla on usein monia syitä, jotka voivat vaihdella yksilöllisistä tarpeista ja perhetilanteista laajempiin yhteiskunnallisiin tekijöihin. Yksi yleinen syy on vanhempien pyrkimys tarjota lapsilleen parhaat mahdolliset opetus- ja oppimisolosuhteet. Vanhemmat saattavat valita koulun sen maineen, opetuksen laadun, erityisohjelmien tarjonnan tai resurssien perusteella.

Lisäksi koulushoppailu voi johtua perheen muutosta, jolloin lapsen on vaihdettava koulua uuden asuinalueen mukaan. Toisinaan koulun vaihto voi olla seurausta oppilaan kokemasta kiusaamisesta, oppimisvaikeuksista tai muista haasteista, joihin vanhemmat haluavat reagoida vaihtamalla koulua.

Yhteiskunnallisesti koulushoppailu saattaa tapahtua myös alueellisen eriytymisen seurauksena. Tietyillä alueilla koulut saattavat tarjota parempia resursseja ja opetusmahdollisuuksia kuin toiset, mikä voi houkutella vanhempia hakeutumaan lapsineen näihin kouluihin.

Jotkut vanhemmat saattavat haluta välttää koulua, joka on tunnettu esimerkiksi suuresta maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuudesta. Tällaiset päätökset voivat perustua ennakkoluuloihin tai tiettyihin odotuksiin kouluympäristöstä.

Nykyisin monelle yksityisopetus on tapa täydentää tai korvata julkisen koulutuksen tarjoamaa opetusta. Vanhemmat voivat palkata yksityisopettajan auttamaan lasta tietyn aineen tai aiheen oppimisessa, tarjoamaan lisätukea tai haastetta oppimiselleen. Lapsen yksityisopettaja voi myös opettaa kokonaan uusia aiheita tai taitoja.

Miten koulushoppailua tehdään?

IS:n (24.3.223) jutussa kerrotaan koulushoppailusta. Jutun mukaan koulushoppailu Suomessa ilmenee kahdella tavalla: Ensinnäkin, jotkut valitsevat asuinpaikkansa sen mukaan, että he pääsevät haluamaansa kouluun. Toiseksi, toiset pyrkivät saamaan lapsensa haluamaansa kouluun riippumatta asuinpaikasta. Yksi keino tämän saavuttamiseksi on hakeutua erityisohjelmiin, kuten musiikki- tai liikuntaluokkiin.

Painotetussa opetuksessa oppilasryhmä saattaa olla taustaltaan varakkaampaa kuin muilla luokilla, sillä pienituloisilla ja maahanmuuttajaperheillä ei ehkä ole täyttä tietoa eri vaihtoehdoista, eikä niihin välttämättä ole yhtä suurta kiinnostusta.

Suomessa koulujen valinnassa usein pyritään siirtymään heikommin maineikkaasta ja taloudellisesti haastavammasta alueen koulusta kohti paremmin maineikasta ja vauraampaa aluetta. Jotkut saattavat valita koulunsa sen perusteella, että alueella ja koulussa on vähemmän oppilaita maahanmuuttajataustalla.

Koulushoppailu

Kun esimerkiksi lukioiden keskiarvorajoja tai S2-oppilaiden määriä julkaistaan, vanhemmat saattavat ottaa ne huomioon valintaprosessissa, oli kyse sitten järkevistä perusteista tai ei. Valintoja tehdään myös erilaisten huhujen perusteella.

Tutkimusten mukaan suomalaisten koulujen välillä ei ole havaittu merkittäviä eroja tasossa. Kun tietoa koulujen arvostuksesta tai arvottomuudesta ei ole saatavilla, vanhemmat tekevät päätöksiä perustuen tekijöihin, jotka eivät välttämättä heijasta opetuksen laatua.

Vaikka ei olekaan selkeää tutkimusnäyttöä siitä, kuinka paljon kantasuomalaiset vanhemmat välttelevät Helsingin alueita, joilla asuu paljon maahanmuuttajia, koulun valinta on noussut poliittiseksi aiheeksi etenkin, kun maahanmuuttajataustaisten asukkaiden määrä kasvaa ja alueiden etninen eriytyminen lisääntyy.

Alueellinen eriytyminen

Apu-lehden artikkelissa yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaani ja sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari Tampereen yliopistosta kommentoi asuinalueiden eriytymistutkimuksen keskeistä tulosta. Tutkimuksen mukaan ilman poliittista ohjausta asuinalueet alkavat eriytyä eri luokkien tai etnisten ryhmien välillä. Tämän kasautuvan eriytymisen taustalla ovat yksilöiden tekemät asumis- ja koulutusvalinnat, joita kutsutaan Schelling-prosesseiksi Nobel-palkitun taloustieteilijän mallin mukaan.

Koulujen eriytyminen tapahtuu usein siten, että osa koulutusorientoituneista vanhemmista etsii lapsilleen tai nuorelle opiskelupaikkoja asuinalueensa ulkopuolelta. Jäljelle jäävät vanhemmat muodostavat koulutusorientoituneen yhteisön, joka on aiempaa eriytyneempi. Lasten siirtyminen uuteen kouluun lisää todennäköisesti koulumenestystä vertaisryhmien opiskeluasenteiden vuoksi.

Koulutusjärjestelmän haasteet

Vaikka Suomen koulutusjärjestelmä tunnetaan korkeasta laadustaan, se ei ole immuuni ongelmilta. Koulutuksen eriarvoistuminen, resurssipula, ja opetuksen paineet voivat vaikuttaa oppilaiden hyvinvointiin ja koulumotivaatioon. Koulutuksen tulisi olla kaikkien saatavilla tasapuolisesti, mutta käytännössä tämä ei aina toteudu.

Koulushoppailu ja oppilaiden hyvinvointi

Koulushoppailun yhteydessä on tärkeää kiinnittää huomiota oppilaiden hyvinvointiin. Oppilaan vaihtaessa koulua esimerkiksi kesken lukuvuoden voi syntyä katkos oppimisessa ja sosiaalisissa suhteissa. Onkin tärkeää tarjota tukea ja resursseja niin koulun vaihtajille kuin myös vastaanottaville kouluille, jotta oppilaiden siirtymä olisi mahdollisimman sujuva.

Toimenpiteet ja ratkaisut

Koulushoppailun vähentäminen vaatii kokonaisvaltaisia toimenpiteitä. Näihin voi kuulua varhainen puuttuminen oppilaiden haasteisiin, koulujen välinen yhteistyö ongelmien ratkaisemiseksi, riittävien resurssien varmistaminen oppilaiden tukemiseen, sekä koulutuksen saatavuuden ja laadun parantaminen kaikille oppilaille.

Apu-lehden artikkelissa pääekonomisti Anni Marttinen Soste-organisaatiosta esittää, että yksi tapa torjua alueellisen eriytymisen kasvua olisi kieltää koulushoppailu ja velvoittaa lapset käymään aina lähikoulussaan.

Hänen näkemyksensä mukaan monimuotoisuus opettaa lapsille arvokkaita elämäntaitoja, kuten tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Koulujen eriytyminen lisää väistämättä kuilua eri yhteiskuntaluokkien välillä.

Ilmiö heijastelee haasteita yksilön ja yhteiskunnan tasolla

Koulushoppailu on ilmiö, johon vaikuttavat monet eri tekijät, kuten vanhempien toiveet, oppilaan tarpeet, perhetilanne, alueellinen eriytyminen ja yhteiskunnalliset odotukset. Se on ilmiö, joka heijastelee monia koulutusjärjestelmän ja yksittäisten oppilaiden haasteita. Sen tarkastelu tarjoaa mahdollisuuden kehittää koulutusjärjestelmää entistä paremmaksi ja tarjota tukea niille oppilaille, jotka sitä tarvitsevat.

Sujuvammat koulusiirtymät ja parempi oppilaiden hyvinvointi ovat tavoitteita, joihin pyrittäessä voidaan luoda entistä vahvempi perusta Suomen koulutukselle tulevaisuudessa.

Lähteet:

Apu 16.3.2023 https://www.apu.fi/artikkelit/koulushoppailu-ja-segregaatio-saako-lapsen-pakottaa-lahikouluun
Ilta-Sanomat 24.3.2024 https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010305034.html

Julkaistu kategoriassa: Koulut