Ilta-Sanomissa julkaistiin 23.3.2024 tiimimme mielenkiinnon herättänyt juttu, jossa käsiteltiin eri opiskelupaikkojen saamisen helppoutta ja vaikeutta.
Yhteishaku ensi syksyn korkeakouluopintoihin jatkuu 27. maaliskuuta asti, tarjolla on yhteensä 51 538 opiskelupaikkaa 1 607 eri hakukohteessa. Suosituimmat koulutusohjelmat ovat säilyneet suhteellisen samoina vuodesta toiseen.
Terveys- ja hyvinvointiala houkuttelee eniten hakijoita
Tavallisesti terveys- ja hyvinvointiala houkuttelee eniten hakijoita numeroiden valossa. Seuraavaksi suosituimmat ovat kauppa-, hallinto- ja oikeustieteet sekä yhteiskuntatieteelliset alat.
Vertailtaessa aloituspaikkojen määrää, lääketiede on ollut useana peräkkäisenä vuotena vaikein ala päästä sisään. Siellä hakijoiden määrä on ollut suurin aloituspaikkaa kohti.
Koronakriisi vaikutti lievästi hoito- ja terveysalojen suosioon, mutta hakijamäärät ovat jälleen kääntyneet kohti ennen pandemiaa vallinnutta tilannetta.
Kansainväliset korkeakoulutusohjelmat suosittuja kevään esimmäisessä yhteishaussa
Kevään ensimmäisessä yhteishaussa haetaan pääasiassa kansainvälisiin korkeakoulutusohjelmiin, toisessa haussa toisen asteen oppilaitoksiin ja kolmannessa korkeakoulujen syksyllä alkaviin koulutuksiin.
Eniten aloituspaikkoja korkeakouluissa on tekniikan alalla.
Viime aikoina ei ole nähty merkittäviä muutoksia aloituspaikkojen määrässä, vaikka tietoliikenteen opiskelupaikkoja onkin hieman lisätty. Erosen mukaan joillakin aloilla, joilla oli jo runsaasti aloituspaikkoja, niitä on lisätty, mutta tälle vuodelle ei ole nähty vastaavaa lisäystä, päinvastoin.
Ylemmät amk-tutkinnot ja korkeakoulujen maisteriohjelmat
Yhteisvalinnassa on mahdollista hakea myös erikseen ammattikorkeakoulujen ylempiin amk-tutkintoihin ja korkeakoulujen maisteriohjelmiin. Ammattikorkeakouluissa on tavallisempaa jäädä ”pelkkään” ammattikorkeakoulututkintoon eikä jatkaa ylempään tutkintoon, kun taas korkeakouluissa on yleisempää jatkaa maisteriksi eikä lopettaa kandidaattitutkintoon.
Helpoin ja vaikein päästä
Ilta-Sanomat analysoi Opetushallituksen tietoja selvittääkseen, mikä oli tilastollisesti vähiten ja eniten haastava korkeakouluun pääsyn suhteen viime syksynä. Listauksissa IS ei huomioinut niitä koulutusohjelmia, joissa oli puutteellisia tai epätarkkoja tietoja.
Esimerkiksi Kajaanin ammattikorkeakoulun restonomikoulutukseen oli suhteellisen helppoa päästä, kun taas Taideyliopiston näyttelijänkoulutukseen oli erittäin vaikeaa saada opiskelupaikka.
Tietysti oma osaaminen ja opiskelutausta vaikuttavat pääsyn vaikeuteen, mutta ainakin tilastot antavat viitteitä kilpailun tasosta.
Vaikeinta päästä -analyysi IS tietojen perusteella
Syksyllä 2023 alkaneissa koulutusohjelmissa näyttelijäntaiteen suomenkielinen koulutus Taideyliopistossa osoittautui tilastollisesti vaikeimmaksi päästä, jossa vain 1,10 % ensisijaisista hakijoista sai opiskelupaikan.
Tämän jälkeen Centria-ammattikorkeakoulun Business Administration -ohjelma Kokkolassa sekä Aalto-yliopiston elokuvaohjauksen koulutus seurasivat tiukasti listalla, molemmissa pääsyprosentti oli alle 2 %.
Koulutusohjelman vaikeuteen päästä vaikuttavat monenlaiset tekijät, kuten hakijoiden määrä suhteessa tarjolla oleviin aloituspaikkoihin sekä koulutusohjelman houkuttelevuus ja vaatimukset. Näistä tilastoista näkyy selvästi kilpailun kovuus näillä aloilla, mikä voi heijastaa niiden suosiota ja kysyntää työmarkkinoilla.
Helpoin päästä -analyysi
Syksyllä 2023 alkaneissa koulutusohjelmissa selkeästi helpoimmin päästä oli Kajaanin ammattikorkeakoulun Restonomi (AMK) -koulutus matkailualalla, jossa pääsyprosentti oli poikkeuksellisen korkea 333 %. Tämän ohjelman jälkeen useita muita koulutusohjelmia eri korkeakouluissa osoittautui yhtä helpoksi saada opiskelupaikka.
Esimerkiksi Hämeen ammattikorkeakoulun Sairaanhoitaja (AMK) -koulutus Forssassa ja Åbo Akademin Utbildningsprogrammet för lärare inom småbarnspedagogik -koulutus olivat myös 333 %:n pääsyprosentillaan helppoja päästä.
Tämä tilastotieto kertoo, että näiden koulutusohjelmien kohdalla hakijoiden määrä oli huomattavasti pienempi kuin tarjolla olevat aloituspaikat. Syitä tähän voi olla monia, kuten koulutusalan vähäinen suosio tai alueelliset tekijät. Joka tapauksessa tämä antaa viitteitä siitä, että nämä koulutusohjelmat eivät olleet kovin kilpailtuja kyseisenä lukuvuonna.
Varsinaiset lukemat ja tilastot nähtävillä IS jutussa täällä. IS:n jutussa on saatavilla kaikki haussa olleet koulutusohjelmat, ja se tarjoaa kattavan katsauksen opiskelupaikkojen hakutilanteeseen eri aloilla.
Muita huomioita: ensimmäisessä yhteishaussa hakijat tulivat kaukaa
Ylen (24.1.2024) jutun mukaan vuoden ensimmäisessä yhteishaussa korkeakoulujen kansainvälisiin ohjelmiin haki yhteensä yli 60 000 hakijaa, joista suurin osa oli EU:n tai ETA-alueen ulkopuolelta.
Monipuolinen hakijajoukko näkyi esimerkiksi Lappeenrannan-Lahden teknillisellä yliopistolla (LUT), jonne saapui hakemuksia yli sadasta eri kansallisuudesta. LUT-yliopistoon kohdistui ennätyksellinen hakijamäärä, yhteensä 15 000 hakemusta, mikä on 5 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Suomessa yhteishaussa eniten hakemuksia jättivät Bangladeshin, Suomen ja Pakistanin kansalaiset. Suomen kansalaisten osuus hakijoista oli 14 prosenttia.
Lue seuraavaksi: Koulushoppailu Suomessa
