Viime viikon Vantaan kouluampumistapauksen jälkeen kiusaamisen ja lasten sekä nuorten hyvinvoinnin merkitys on herättänyt laajaa keskustelua. Poliisi on vahvistanut, että 12-vuotiaan epäillyn ampujan taustalla oli kiusaaminen, mikä saa monet pohtimaan, miten kiusaamiseen pitäisi puuttua.
Tässä yhteydessä kiusaamisella viitataan erilaisiin vakaviin väkivallan ja häirinnän muotoihin. Ylen toimitus kysyi asiantuntijoilta, mitä keinoja he suosittelevat kiusaamisen torjuntaan. Yksi näistä keinoista on KiVa-koulu, joka on saanut osakseen myös paljon kritiikkiä.
KiVa-koulun käyttöön on tärkeää perehtyä huolellisesti
Ylen jutun mukaan KiVa Koulu -toimintamallin tehokkuudesta on ollut hyvin erilaisia kokemuksia, niin hyviä kuin huonojakin. Jutussa haastateltava, opettajaksi opiskelevalla Aleksilla on omakohtaista kokemusta koulukiusaamisesta nuoruudessaan. Hänen tapauksessaan KiVa-malli ei tuottanut toivottua tulosta.
Jutussa kerrotaan, että Aleksin mukaan koulun käyttämät keinot KiVa-ohjelman puitteissa eivät auttaneet vaan päinvastoin, ne saattoivat jopa pahentaa tilannetta.
Yle on haastatellut myös kouluvalmentajaa ja opettajaa Itä-Uudeltamaalta, Mikko Silvennoista. Hän ymmärtää KiVa-koulun kritiikin eikä henkilökohtaisesti pidä sitä täysin valmiina ratkaisuna. Hänen mukaansa KiVa-koulu vaatii päteviä ihmisiä, jotka ovat syventyneet kiusaamisen monimutkaisuuteen ja siihen liittyvään tutkimukseen ja käytäntöön. Silvennoisen mukaan on huomioitava, että jos KiVa-toiminta ei näytä toimivan, on ensin tarkasteltava, onko se integroitu kunnolla osaksi koulun arkea.
Mikä KiVa-koulu?
KiVa koulu -ohjelma keskittyy ennaltaehkäisyyn. Se sisältää oppitunteja, joilla käsitellään tunnetaitoja, ryhmäpaineen vaikutuksia, kiusaamista ja turvallisten tilojen luomista.
Yli 800 koulua Suomessa on ottanut käyttöön KiVa Koulu -ohjelman, ja sen käyttö on laajentunut yli 20 eri maahan Suomen ulkopuolella.
Ohjelma on suunnattu peruskoulun oppilaille, ja siinä on erityiset moduulit kullekin luokka-asteelle: 1−3, 4−6 ja 7−9. Tämä käytännössä kattaa koko oppivelvollisuusiän ikähaarukan. Lisäksi välillisesti kohderyhmään kuuluvat myös opettajat ja lasten vanhemmat, joille jaetaan tietoa koulukiusaamisesta, sen ennaltaehkäisystä ja siihen puuttumisesta.
Kiusaamistilanteissa noudatetaan kuusivaiheista prosessia, jossa erityisroolissa on nimetty KiVa-tiimi.
Ensiksi selvitetään, onko kyse systemaattisesta, jatkuvasta kiusaamisesta, yksittäistapauksesta vai mahdollisesta väärinkäsityksestä. Koulutiimi käy ensin keskusteluja osapuolten kanssa yksilöllisesti ja sitten ryhmässä. Luokanohjaaja taas neuvottelee muutamien luokkatoverien kanssa siitä, miten he voisivat tukea kiusattua.
Tarvittaessa vanhemmilta pyydetään koululle osallistumista asian selvittämiseen, mutta pääasiassa keskustelut käydään koulun henkilökunnan ja oppilaiden välillä.
Tapaamisten jälkeen sovitaan seurantakeskustelusta, jossa varmistetaan kiusaamisen loppuminen. Ylen jutussa haastatellun KiVa-koulun kehittäjän, psykologi Christina Salmivallin mukaan tämä keskustelu jää usein pitämättä.
Hän ilmaisee Ylen jutussa suurta turhautumista kritiikistä, jota ohjelma on saanut. Hänen mukaansa monissa arvosteluissa ohjelmaa on käytetty virheellisesti tai puutteellisesti, usein johtuen kiireestä tai resurssien puutteesta.
Verso-toiminta
Ylen jutussa kerrotaan lyhyesti myös verso-toiminnasta. Se on jutun mukaan on tehokas keino kiusaamisen ennaltaehkäisyssä, kun sitä käytetään asianmukaisesti. Vertaissovittelussa kokeneemmat oppilaat toimivat nuorempien oppilaiden riitojen välittäjinä.
Koulutetut sovittelijat ohjaavat osapuolia löytämään itse ratkaisun tilanteeseen. Mikäli sovittelu ei tuota tulosta, aikuisjohtoinen sovittelu otetaan käyttöön. Verso-menetelmässä vanhemmat oppilaat siis tarjoavat apua ja tukea nuoremmille oppilaille.
Kouluvalmentaja Mikko Silventoisen mukaan vanhempien oppilaiden osallistuessa nuorempien oppilaiden pienten riitojen selvittämiseen, se osoittautuu monesti tehokkaammaksi. Lasten reaktiot toisiinsa ovat Silventoisen kokemuksella usein erilaisia kuin aikuisilla.
Vertaissovittelijat noudattavat sovittelutilanteissa Verso-protokollaa, jonka tuloksena syntyy sopimus käyttäytymisen muuttamisesta. Sovituksessa on viikon mittainen seurantajakso, jonka jälkeen oppilaat tapaavat uudelleen. Tällöin tarkastellaan, ovatko he noudattaneet sovittuja sääntöjä.
Verso-menetelmää ei ole tarkoitettu kiusaamistapausten selvittämiseen, vaan pikemminkin yksittäisten konfliktien ja pienten riitojen käsittelyyn.
Kouluvalmentaja
Kouluvalmentajat pyrkivät tukemaan oppilaita koulunkäynnissä, auttamaan heitä pysymään koulussa, nauttimaan siellä ja menestymään. Työskentely tapahtuu yhteistyössä opettajien, huoltajien ja muiden sidosryhmien kanssa.
Kouluvalmentaja on avainhenkilö kiusaamistilanteiden selvittämisessä. Hänen tehtävänään on tunnistaa ja käsitellä mahdollisia kiusaamistapauksia vapauttaen samalla opettajien voimavaroja opetustehtäviin. Kouluvalmentaja tapaa oppilaita yksilöllisesti ja ryhmissä sekä käy heidän kanssaan keskusteluja.
Kouluvalmentajan päätehtävänä on ennaltaehkäistä riitoja ja kiusaamista. Tämä tehtävänimike on luotu tukemaan opettajia keskittymään tehokkaammin opetustehtäviin.
Kiusaamisen hallinta vuodessa tai pakollinen koulunvaihto: näin tiivistyy kiusaamisen rajoittaminen
Vakavimmat kiusaustapaukset ratkaistaan usein koulun vaihtamalla. Vaikka usein kiusatun on vaihdettava koulua, Ylen jutussa haastateltu, Oulun normaalikoulussa katsomus- ja historian sekä psykologian opetuksesta vastaava opettaja Juha Mikkonen painottaa, että kiusaajan tulisi olla se, joka siirtyy toiseen oppilaitokseen.
Kiusaaminen saattaa jatkua vuosia ja joissakin tapauksisssa kiusaamisen vaikeimmat tapaukset eivät ratkea helposti edes koulunvaihdolla. Vaihto ei aina ole mahdollinen vaihtoehto.
Koulun säännöt ja määräykset ovat usein tulkinnanvaraisia kiusaamistapauksissa. Jokaisella oppilaalla on oikeus turvalliseen kouluympäristöön.
Mikkosen ehdotus Ylen jutussa on se, että vakavissa haukkumis- tai väkivaltatapauksissa ongelma tulisi ratkaista vuoden kuluessa. Jos tämä ei ole mahdollista, kiusaajan tulisi vaihtaa koulua ja mieluiten liittyä tukiryhmään, jossa hän voi käsitellä esimerkiksi väkivallan hallintaa. Tällainen toiminta opettaisi kiusaajalle, että teoilla on seurauksia. Monelle 15-vuotiaalle voi olla iso yllätys joutua vaihtamaan koulua.
Vakavan kiusaamisen vahingonkorvaus
Alle 15-vuotias ei ole rikosoikeudellisessa vastuussa, mikä tekee vahingonkorvausten saamisen vaikeaksi koulukiusaamistapauksissa. On keskusteltu vahingonkorvauksien automaattista vaatimista rikostapauksissa. Vastuun korvauksista kantaisi kiusaajan huoltaja.
Alle 15-vuotiaan pahoinpitelijän tai kiusaajan ei ole mahdollista saada rikosoikeudellista tuomiota, koska he eivät ole rikosoikeudellisesti vastuussa. Tämä voi pahimmillaan johtaa siihen, että kiusattu joutuu olemaan poissa koulusta, kun koulun toimenpiteet eivät riitä hänen suojelemiseensa.
Mikkonen toivoo, että poliisi arvioisi kiusaamisen täyttääkö se rikoksen tunnusmerkit jo varhaisessa vaiheessa. Jos näin on, vahingonkorvausvaatimus tulisi automaattisesti. Huoltaja olisi vastuussa korvausten maksamisesta.
Tällä hetkellä kiusatulla tai hänen huoltajillaan pitäisi olla niin paljon henkisiä resursseja, että he jaksaisivat viedä tapauksen oikeuteen, vaatia vahingonkorvausta ja käydä koko prosessin läpi.
Lähteet:
Lue myös: