Kouvolan Sanomissa 15.4. julkaistun jutun mukaan Kouvolassa luodaan uutta strategiaa, joka puuttuu koulukiusaamiseen ja väkivaltaan peruskouluissa. Vastaavanlainen malli on jo käytössä monessa muussakin kaupungissa, kuten Imatran, Kotkan ja Rovaniemen vastaavista malleista.
Artikkelin mukaan tämä suunnitteilla oleva kolmijakoinen malli sisältää kolme päävaihetta. Ensimmäinen vaihe keskittyy kiusaamisen ennaltaehkäisyyn, toinen vaihe käsittää kiusaamistilanteisiin ja väkivaltaan puuttumisen, kun taas kolmas vaihe keskittyy tilanteiden seurantaan. Toimintamallin suunnitelma on KS:n mukaan tarkoitus saada valmiiksi ensi syksyä varten, jolloin se otetaan käyttöön Kouvolan alueen peruskouluissa.
Lähteenä käytettyyn juttuun pääset tästä.
Kiusaaminen raaistunut työryhmän mukaan
KS:n jutussa kerrotaan, että kiusaaminen on havaintojen mukaan raaistunut aikaisemmasta. Kouvolan kaupunki on perustanut monialaisen, noin 20 jäsenen ryhmän, johon kuuluu eri alojen ammattilaisia. Näitä ovat mm. koulun ja nuorisopalveluiden työntekijät, lastensuojelun edustajat, poliisit ja useiden järjestöjen jäsenet, sekä opetus- ja kasvatuslautakunnan ja nuorisovaltuuston edustajat.
Työryhmä on KS:n mukaan toteuttanut kyselyn, jonka tulosten mukaan kiusaamistilanteet ovat kärjistyneet verrattuna aiempiin vuosiin. Useat ovat havainneet, että kiusaaminen ja väkivalta koskettavat yhä nuorempia ja että väkivallan laatu on muuttunut vakavammaksi. Kiusaamistavat ovat muuttuneet. Kiusaaminen ei enää rajoitu pelkästään kouluihin, harrastuksiin tai vapaa-ajanviettopaikkoihin, vaan se on levinnyt sosiaalisen median myötä kaikkialle.
Perheet otetaan mukaan tiiviisti
Perheiden osallistuminen on uudessa mallissa avainasemassa. Kouvolan kaupungin ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori Laura Sillanpää korostaa KS:n jutussa, että kiusaamisen ennaltaehkäisy alkaa jo varhaiskasvatuksesta. Sillanpään lisäksi vastuuhenkilöitä ovata Kouvolan opetuspalvelupäällikkö Johanna Lindstedt ja Korian koulun rehtori Sinikka Kytömäki.
Ennaltaehkäisyyn sisältyy muun muassa perheiden tukeminen jokapäiväisessä elämässä sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettelu. Perusopetuksessa toteutetaan ennaltaehkäiseviä toimia muun muassa kiusaamisen vastaisilla oppitunneilla ja tukioppilastoiminnalla. Kiusaamiseen ja väkivaltaan puuttumista varten laaditaan tarkka toimintasuunnitelma, joka ohjaa toimintaa vaihe vaiheelta. Jos jo toteutetut toimenpiteet eivät ratkaise tilannetta, seuraavat askeleet ovat aina valmiina suunniteltuna, kerrotaan artikkelissa.
Esimerkiksi kouluympäristössä kiusaamistilanteiden käsittely alkaa tavallisesti oppilaiden omien opettajien toimesta. Pienissä ja yksittäisissä riitatilanteissa opettajan väliintulo voi usein riittää. Mutta jos kyse on vakavammasta tilanteesta, koulun kiusaamisen vastaava tiimi tarkastelee asiaa laajemmin. Tarvittaessa mukaan voidaan ottaa myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Lasten perheiden aktiivinen osallistuminen jokaisessa vaiheessa on ensiarvoisen tärkeää, kertoo jutussa haastateltu Kytömäki.
Seurannan merkitys korostuu, sillä se tarkoittaa sitä, että aikuiset jatkavat tilanteen seuraamista myös sen jälkeen, kun asia on käsitelty. Osapuolilla on tarvittaessa mahdollisuus saada apua ja tukea koulun ulkopuolisilta ammattilaisilta toipuakseen tapahtuneesta. On tärkeää muistaa, että kiusaaja on myös lapsi, joka tarvitsee tukea ja apua, Sillanpää huomauttaa jutussa.
Mallia monesta kaupungista
Kouvolan Sanomien artikkelissa kerrotaan, että vastaavanlaista mallia on hyödynnetty jo muissakin kaupungeissa, kuten Rovaniemellä, Imatralla ja Kotkassa. Samoin Helsingin kiusaamisen vastaisesta toimintamallista on etsitty ideoita uuteen malliin. Mallissa korostuvat positiivinen koulukulttuuri, kiusaamisen tunnistaminen ja toipumisen tukeminen.
Työryhmään kuuluva Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kaakkois-Suomen piirin nuorisotoiminnan päällikkö Maiju Vesa kertoo Kouvolan Sanomille, että Helsingin mallissa positiivisia piirteitä ovat esimerkiksi lisätty tunnetaitojen opetus, jatkuva ryhmäytys koko peruskoulun ajan ja sähköinen ilmoitusjärjestelmä, jonka avulla nuoret voivat raportoida kokemuksistaan nopeasti ja turvallisesti. Tämän avulla pyritään Vesan mukaan vahvistamaan yhteisöllisyyttä ja siten vähentämään kiusaamista. Kiusaamistilanteiden ratkaisemisessa kiusattua voisi auttaa se, että hän saisi itse valita tuekseen aikuisen, jonka kokee luotettavaksi.
Kiva koulu -periaatetta jatketaan
Turun yliopiston kehittämä ”Kiva koulu” -ohjelma on suunniteltu tehokkaaksi työkaluksi kiusaamisen ennaltaehkäisyyn, kiusaamistilanteisiin puuttumiseen ja tilanteiden jatkuvaan seurantaan. Ohjelma otettiin käyttöön valtakunnallisesti vuonna 2009.
KS:n mukaan Kouvola osallistuu ohjelmaan maksamalla vuotuista lisenssimaksua. Kunnan maksuosuus määräytyy oppilaiden lukumäärän perusteella, ja lisenssimaksun hinnoittelu on 60 senttiä oppilasta kohden lukuvuodessa. Kouvolan kaupungin peruskouluissa opiskelee vuonna 2023–2024 noin 6 800 oppilasta. Kaupunki maksaa näin ollen ohjelmasta noin 4 000 euroa vuodessa.
Uusi toimintamalli ei jutussa haastatellun Kytömäen mukaan merkittävästi muuta Kouvolan koulujen lähestymistapaa kiusaamiseen. Kouvolassa on laajalti otettu käyttöön ”Kiva koulu” -ohjelma, joka sai erityistä kiitosta työryhmän tekemässä kyselyssä, erityisesti alakoulujen osalta.
Kytömäen mukaan koulut näkevät tämän uuden kiusaamiseen ja väkivaltaan puuttumisen mallin ensisijaisesti mahdollisuutena vahvistaa toimintaansa eli sitoutumalla toimintamalliin,
Miten uusi toimintamalli eroaa kiva koulusta?
Jutussa haastatelllut Kytömäki ja Sillanpää molemmat korostavat, että suurin ero tekeillä olevassa kiusaamisen vastaisessa toimintamallissa verrattuna aiempiin malleihin on se, että siihen osallistuu useita eri toimijoita. Heidän mukaansa erilaiset toimijat tekevät jo omalla tahollaan paljon kiusaamisen ehkäisemiseksi. Tavoitteena uudessa mallissa on saavuttaa tiiviimpää yhteistyötä ja hyödyntää olemassa olevia resursseja tehokkaammin.
KS:n jutussa kerrotaan, että Kouvolan nuorisovaltuusto teki viime keväänä valtuustoaloitteen, jossa vaadittiin koulukiusaamisen vastaisen työryhmän perustamista. Aloitteen mukaan nykyiset kiusaamisen vastaiset ohjelmat eivät vastaa oppilaiden tarpeita riittävästi.
Lue myös: Pakollinen koulun vaihto kiusaajan osalta yksi vaihtoehto
