Kategoria: Tukiopetus

Esi- ja perusopetuksen oppimisen tukea vahvistetaan merkittävällä uudistuksella, jonka tarkoituksena on turvata riittävä ja yhtenäinen tuki kaikille oppilaille ympäri Suomea. Tämä uudistus, joka on osa pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaa, tavoittelee oppilaiden yhdenvertaisuuden parantamista sekä opetushenkilöstön hallinnollisen taakan keventämistä. Valtioneuvosto antoi uudistusta koskevan esityksen maanantaina 23. syyskuuta 2024, ja sen on tarkoitus astua voimaan 1. elokuuta 2025.

Tuen muotoja selkiytetään ja yhtenäistetään

Uudistuksessa keskitytään oppimisen tuen muotojen selkeyttämiseen ja yhtenäistämiseen valtakunnallisesti. Nykyinen järjestelmä on koettu monimutkaiseksi ja vaihtelevaksi eri alueiden välillä, mikä on aiheuttanut epätasa-arvoa oppilaiden saamissa tukitoimissa. Uudistuksen tavoitteena onkin luoda selkeämpi ja läpinäkyvämpi malli, joka pohjautuu oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin ja antaa varmuuden siitä, että jokainen oppilas saa tarvitsemansa tuen.

Oppimisen tukea pyritään tarjoamaan joustavasti ja oikea-aikaisesti, jotta tuen muodot vastaavat paremmin oppilaiden tosiasiallista tarvetta. Tämä tarkoittaa, että tuki suunnitellaan räätälöidysti jokaisen oppilaan tilanteen mukaan, huomioiden esimerkiksi oppimisvaikeudet tai muut oppimista hidastavat tekijät.

Resursseja varataan riittävästi

Uudistuksen onnistumisen takaamiseksi on varattu huomattavia resursseja. Lähes 100 miljoonan euron pysyvä rahoitus on suunnattu opetuksen järjestäjille, jotta heillä on riittävä kapasiteetti toteuttaa tarvittavat tukitoimet.

Tämä resurssien varmistaminen on oleellinen osa uudistusta, sillä ilman riittäviä varoja ei ole mahdollista järjestää korkealaatuista ja tarpeenmukaista tukea kaikille sitä tarvitseville oppilaille.

Hallinnollisen taakan keventäminen

Opetushenkilöstön työmäärä ja hallinnolliset velvollisuudet ovat nousseet viime vuosina merkittävästi, ja tämä on aiheuttanut haasteita tuen toteuttamisessa. Uudistuksen yksi keskeinen tavoite onkin keventää opettajien hallinnollista taakkaa, jotta he voivat keskittyä paremmin varsinaiseen opetus- ja tukityöhön.

Tämän hallinnollisen taakan keventämiseksi uudistuksessa pyritään selkeyttämään tuen järjestämiseen liittyviä prosesseja ja vähentämään byrokratiaa. Tämä ei ainoastaan helpota opettajien arkea, vaan myös nopeuttaa tukitoimien käytännön toteutusta, jolloin oppilaat saavat tarvitsemaansa apua viiveettä.

Lainsäädännön voimaantulo vuonna 2025

Uudistusta koskeva lainsäädäntö astuu voimaan 1. elokuuta 2025, jolloin opetuksen järjestäjillä on riittävästi aikaa valmistautua muutoksiin. Vaikka lainsäädäntöön liittyvä valmistelutyö on jo käynnissä, käytännön toimeenpano vaatii laajaa yhteistyötä niin opetushenkilöstön kuin kuntien ja muiden tahojen välillä.

Tuleva uudistus on askel kohti tasa-arvoisempaa ja paremmin resursoitua koulutusjärjestelmää, jossa jokainen oppilas saa tarvitsemansa tuen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämä on tärkeä panostus paitsi oppilaiden oppimiseen myös koko yhteiskunnan hyvinvointiin ja osaamiseen pitkällä tähtäimellä.

Oppimisen tukeminen vahvistuu edelleen

Esi- ja perusopetuksen uudistuksessa keskeisenä periaatteena on varmistaa, että jokainen oppilas saa tarvitsemansa tuen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja matalalla kynnyksellä.

Tämä tarkoittaa, että tuki on helposti saatavilla kaikille oppilaille, ja se mukautetaan oppilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Ensisijaisesti käytettävät tukimuodot, kuten ryhmäkohtainen tukiopetus ja erityisopettajan antama opetus muun opetuksen ohessa, tarjotaan joustavasti tarpeen mukaan pienemmille ryhmille.

Uudistuksen tavoitteena on myös selkiyttää ja tehostaa oppilaskohtaisia tukitoimia, jotka ovat suunnattuja niille oppilaille, joilla on vahvempi tuen tarve. Oppilaskohtaiset tukitoimet perustuvat yksilöllisiin arviointeihin, ja ne voivat sisältää osittain pienryhmäopetusta tai jopa kokopäiväistä erityisluokkaopetusta oppilaan tarpeiden mukaisesti.

Näihin tukimuotoihin voivat sisältyä myös erilaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut, jotka tukevat oppilaan osallistumista opetukseen ja oppimiseen.

Opetusjärjestelyt tukemaan oppimista ja työrauhaa

Uudistuksen keskeinen elementti on oppimisedellytyksiä tukevien opetusjärjestelyjen kehittäminen. Tämä tarkoittaa muun muassa opetusryhmien muodostamista niin, että opettajat voivat huomioida ryhmän tarpeet ja kohdistaa opetusta tehokkaammin.

Tavoitteena on saavuttaa opetussuunnitelman tavoitteet ja varmistaa, että oppilaat saavat yksilöllistä huomiota ja tukea. Lisäksi luokka- ja ryhmäkohtaisia koulunkäyntiavustajia hyödynnetään entistä enemmän tukemaan oppilaiden osallistumista opetukseen ja sujuvoittamaan koulunkäyntiä.

Uudistuksessa korostetaan pedagogisia ratkaisuja, kuten eriyttämistä, jonka avulla opettaja voi mukauttaa opetusta oppilaiden erilaisiin tarpeisiin. Eriyttäminen tarkoittaa sitä, että opettaja muokkaa oppimateriaaleja ja -menetelmiä niin, että jokainen oppilas saa sopivan tasoista opetusta ja tukea oman kehityksensä ja oppimisvalmiuksiensa mukaisesti.

Ryhmäkoot ja erityisopetuksen sääntely

Yksi merkittävä uudistus koskee erityisopetuksen ryhmäkokoja. Lakiesityksen mukaan tavallisessa luokassa saa olla enintään viisi oppilasta, jotka saavat erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetusta pienryhmässä vähintään yhdessä oppiaineessa.

Tämän sääntelyn tavoitteena on parantaa opetusryhmän työrauhaa ja oppimisympäristön laatua sekä mahdollistaa oppilaille keskittyminen omaan oppimiseensa rauhallisessa ja tukevassa ympäristössä.

Tämä toimenpide on suunniteltu vastaamaan sekä oppilaiden että opettajien tarpeisiin. Pienemmät ryhmät tarjoavat oppilaille mahdollisuuden saada henkilökohtaisempaa tukea ja opettajalle mahdollisuuden keskittyä jokaisen oppilaan tarpeisiin tehokkaammin.

Samalla sääntely edistää inklusiivista opetusta, jossa jokainen oppilas saa yksilöllistä tukea omien edellytystensä mukaan.

Kestävä uudistus pitkällä aikavälillä

Uudistuksen tavoitteet eivät rajoitu ainoastaan nykyhetkeen, vaan niiden avulla pyritään luomaan kestävä ja pitkäaikainen malli oppimisen tukemiseksi esi- ja perusopetuksessa. Pysyvä, lähes 100 miljoonan euron rahoitus varmistaa, että opetuksen järjestäjillä on riittävät resurssit toteuttaa uudistuksen mukaiset tukitoimet.

Tämä on tärkeää, jotta kaikki oppilaat, heidän taustastaan tai oppimistarpeistaan riippumatta, voivat saada tasavertaiset mahdollisuudet menestyä koulupolullaan.

Opetuksen järjestäjien ja kuntien rooli on keskeinen uudistuksen onnistumisessa. Heidän tehtävänään on varmistaa, että käytännön järjestelyt, kuten ryhmäkoot ja tukipalvelut, vastaavat uudistuksen tavoitteita ja että oppilaat saavat heille kuuluvan tuen.

Samalla koulut ja opettajat saavat entistä enemmän tukea, jotta he voivat keskittyä ydintehtäväänsä: lasten ja nuorten oppimisen ja kasvun tukemiseen.

Uudistus lupaa paitsi parantaa oppimisen tukemisen järjestelmää myös lisätä oppilaiden hyvinvointia ja kouluviihtyvyyttä, mikä puolestaan heijastuu koko kouluyhteisön positiiviseen kehitykseen. Tämän myötä suomalainen koulutusjärjestelmä vahvistuu ja mukautuu paremmin vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.

Tukitoimien selkeyttäminen ja hallinnollisen työn keventäminen

Yksi merkittävimmistä tavoitteista esi- ja perusopetuksen tukitoimien uudistuksessa on selkeyttää päätöksentekoa ja keventää opettajien hallinnollista työtä. Tukitoimiin liittyvien pedagogisten asiakirjojen määrää vähennetään merkittävästi, mikä vapauttaa opettajien aikaa varsinaiseen opetukseen ja oppilaiden tukemiseen.

Samalla varmistetaan, että oppilaiden oikeusturva säilyy ennallaan, vaikka hallinnollista taakkaa kevennetään. Tämä muutos on tärkeä askel, sillä monimutkaiset ja työläät hallinnolliset prosessit ovat kuormittaneet opettajia ja hidastaneet oppilaiden tarvitseman tuen järjestämistä.

Tukitoimien selkeyttäminen mahdollistaa nopeamman ja joustavamman tuen antamisen, mikä puolestaan auttaa oppilaita saamaan tarvitsemansa avun viiveettä. Opettajien työmäärän keventäminen auttaa myös parantamaan työssäjaksamista ja lisäämään työn mielekkyyttä.

Konsultatiivinen sairaalaopetus ja pidennetty oppivelvollisuus

Uudistukseen sisältyy myös uusia sääntelyjä, jotka vastaavat ajankohtaisiin haasteisiin kouluissa. Yksi näistä on konsultatiivinen sairaalaopetuspalvelu, joka otetaan käyttöön tukemaan oppilaita, joilla on vakavia psyykkisiä tai fyysisiä ongelmia ja jotka tarvitsevat hoitoa sairaalassa. Tämä palvelu auttaa varmistamaan, että oppilaat voivat jatkaa oppimistaan mahdollisimman normaalisti sairaalaolosuhteista huolimatta, samalla kun he saavat tarvitsemaansa hoitoa.

Pidennettyä oppivelvollisuutta koskeva sääntely uudistetaan vastaamaan nykytilanteen tarpeita, erityisesti lasten ja nuorten psyykkisen oireilun lisääntymisen myötä. Uudistuksen tavoitteena on tukea oppilaita, joiden oppivelvollisuuden suorittaminen on keskeytynyt tai viivästynyt, sekä varmistaa, että he saavat tarvitsemansa tuen koulupolkunsa loppuun viemiseksi. Samalla otetaan huomioon oppivelvollisuuden laajentumisen tuomat muutostarpeet.

Vammaisten lasten ja nuorten oikeudet vahvistuvat

Uudistuksessa kiinnitetään erityistä huomiota vammaisten lasten ja nuorten oikeuksiin. Toiminta-alueittain järjestettävä opetus, joka on tarkoitettu erityisesti vammaisille oppilaille, tuodaan selkeästi lain tasolle.

Tämä vahvistaa oppilaiden oikeuksia ja varmistaa, että opetuksen järjestäjillä on velvollisuus tarjota oppilaan tarpeisiin sopivaa ja laadukasta opetusta. Uudistuksen myötä vammaisten lasten ja nuorten koulutuksellinen tasa-arvo paranee, ja heidän mahdollisuutensa osallistua täysipainoisesti opetukseen ja oppimiseen vahvistuvat.

Kelpoisuusasetuksen päivitys ja tukitoimien toteuttaminen

Uudistuksen yhteydessä päivitetään myös opetustoimen henkilöstön kelpoisuusasetukset vastaamaan uudistettua perusopetuslakia. Erityisopettajien ja erityisluokanopettajien roolit tukitoimien toteuttamisessa määritellään tarkemmin, mikä selkeyttää heidän tehtäviään ja vastuitaan. Tämä selkiytys tuo opetukseen johdonmukaisuutta ja auttaa tukitoimien järjestämisessä eri puolilla maata.

Vaikka erityisopettajien ja erityisluokanopettajien tehtävät määritellään tarkemmin, kelpoisuusehdot eivät muutu. Nykyiset koulutusta koskevat vaatimukset säilyvät ennallaan, mikä tarkoittaa, että erityisopettajien ja erityisluokanopettajien pätevyyttä arvioidaan jatkossakin samojen standardien mukaan.

Tämä auttaa varmistamaan, että tukitoimia toteuttavat jatkossakin korkeasti koulutetut ja pätevät ammattilaiset.

Valmistautuminen uuteen lainsäädäntöön

Tukitoimien uudistusta koskeva lainsäädäntö tulee voimaan 1. elokuuta 2025. Tätä ennen Opetushallitus päivittää esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet uuden lainsäädännön mukaisiksi. Päivitetyt opetussuunnitelmat otetaan käyttöön kouluissa ja esiopetuksen järjestämispaikoissa 1. elokuuta 2025 alkaen, jolloin ne ohjaavat paikallisten opetussuunnitelmien laadintaa.

Valmistautuminen uudistukseen ei kuitenkaan ala vasta lain voimaantulon hetkellä. Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Opetushallitus aloittavat jo vuoden 2025 alussa koulutuksen uudistetusta lainsäädännöstä ja opetussuunnitelman perusteista.

Tämä varmistaa, että opetushenkilöstöllä ja opetuksen järjestäjillä on riittävä osaaminen ja ymmärrys uudistuksen sisällöstä ja käytännön toteutuksesta.

Uudistuksen myötä oppimisen tuki Suomen esi- ja perusopetuksessa kehittyy entistä joustavammaksi, selkeämmäksi ja kattavammaksi, tarjoten kaikille oppilaille mahdollisuuden saada tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti ja tehokkaasti.

Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö

Tsekkaa tarjolla olevaa tukea oppimiseen etusivultamme.

Lue myös:

• Oppilaat innostuivat kaunokirjoituksesta
• Tekoälyn käyttäminen opetuksessa