Vuoden 2022 Pisa-tutkimuksen tuoreiden tulosten mukaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja kantaväestön oppilaiden osaamisessa on merkittäviä eroja kaikilla arvioiduilla osa-alueilla. Tulokset herättävät huolta maahanmuuttajataustaisten nuorten pärjäämisestä Suomen koulutusjärjestelmässä, erityisesti lukutaidon ja matematiikan osalta.
Huomattavia eroja osaamisessa
Pisa-tutkimuksen mukaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden joukossa on huomattavan paljon heikkoja osaajia verrattuna kantaväestöön. Lukutaidossa ero on erityisen suuri: peräti 61 prosenttia ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista oli heikkoja lukijoita. Toisen sukupolven maahanmuuttajista heikkoja lukijoita oli 39 prosenttia. Vastaavasti kantaväestön oppilaista vain 13 prosenttia kuului heikkojen lukijoiden joukkoon.
Myös matematiikan osaamisessa erot ovat merkittäviä. Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista 58 prosenttia määriteltiin heikoiksi osaajiksi, kun taas toisessa sukupolvessa vastaava luku oli 43 prosenttia. Kantaväestön oppilaiden kohdalla matematiikan heikkojen osaajien osuus oli 22 prosenttia.
Toisen sukupolven oppilaat pärjäävät paremmin
Vaikka ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset oppilaat suoriutuvat Pisa-tutkimuksen mukaan heikommin, toisessa sukupolvessa näkyy selviä parannuksia. Toisen sukupolven oppilaat menestyvät kaikilla osa-alueilla paremmin kuin ensimmäisen polven maahanmuuttajat.
Tämä osoittaa, että maahanmuuttajien lasten koulutusintegraatio paranee ajan myötä, mutta ero kantaväestön oppilaisiin on silti suuri.
Taustalla sosioekonomiset tekijät ja heikko lukutaito
Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteen mukaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden heikko osaaminen johtuu usein perheen sosioekonomisesta taustasta ja heikosta lukutaidosta. Maahanmuuttajaperheillä voi olla erilaisia haasteita, kuten matala koulutustaso tai heikommat taloudelliset resurssit, jotka vaikuttavat oppilaiden mahdollisuuksiin menestyä koulussa.
Heikko lukutaito korostuu erityisesti, sillä se on avainasemassa kaikilla oppimisen osa-alueilla. Lukutaito vaikuttaa siihen, miten oppilaat ymmärtävät ja käsittelevät tietoa muilla osa-alueilla, kuten matematiikassa ja luonnontieteissä.
Tarve kohdennetuille tukitoimille
Pisa-tutkimuksen tulokset herättävät tarpeen arvioida ja parantaa tukitoimia maahanmuuttajataustaisille oppilaille. On tärkeää kehittää erityisiä tukiohjelmia, jotka auttavat näitä oppilaita saavuttamaan paremman koulumenestyksen, erityisesti lukutaidon ja matematiikan osalta.
Tämä voisi sisältää kielitukea, yksilöllistä opetusta ja koulun ulkopuolisia tukipalveluja, jotka auttavat vähentämään sosioekonomisista taustoista johtuvia esteitä.
Koulutusjärjestelmän haasteet ja mahdollisuudet
Suomen koulutusjärjestelmä on pitkään ollut kansainvälisesti arvostettu, mutta Pisa-tutkimuksen tulokset osoittavat, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden integroiminen ja tukeminen vaativat lisäresursseja tai koko järjestelmän uudelleenajattelua. Vaikka toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tulokset osoittavat, että edistystä tapahtuu, on edelleen paljon tehtävää, jotta jokaisella oppilaalla olisi yhtäläiset mahdollisuudet menestyä.
Vuoden 2022 Pisa-tulokset toimivat tärkeänä herätyksenä koulutusjärjestelmälle ja yhteiskunnalle. On aika kohdentaa voimavaroja niihin oppilaisiin, jotka tarvitsevat eniten tukea, jotta koulutuksellinen tasa-arvo toteutuisi Suomessa entistä paremmin.
Heikko lukutaito ja sosioekonominen tausta selittävät maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaamiseroja
Opetus- ja kulttuuriministeriön tuoreen tiedotteen mukaan vuoden 2022 Pisa-tutkimuksen tulokset osoittavat, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden heikkoa osaamista selittävät usein kielitaidon puutteet ja perheen matalampi sosioekonominen tausta. Tämä viittaa siihen, että pelkkä maahanmuuttajatausta ei ennusta heikkoja tuloksia, vaan taustalla vaikuttavat monet muut tekijät.
Lukusujuvuus avainasemassa
Pisa-tutkimuksessa oppilaat osallistuivat myös lukusujuvuustestiin, jossa mitattiin heidän kykyään ymmärtää lyhyitä lauseita testikielellä. Tutkijoiden mukaan lukusujuvuus oli merkittävä tekijä, joka selitti jopa puolet osaamiserosta maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön oppilaiden välillä. Tämä havainto vahvistaa käsitystä siitä, että kielitaidolla on ratkaiseva rooli oppimisessa ja kokeissa menestymisessä.
Heikko lukutaito vaikuttaa oppilaiden kykyyn ymmärtää ja omaksua tietoa muilta oppimisen osa-alueilta, kuten matematiikasta ja luonnontieteistä. Näin ollen lukusujuvuuden parantaminen voisi olla avainasemassa myös muiden oppiaineiden tulosten parantamisessa
Sosioekonominen asema heijastuu tuloksiin
Maahanmuuttajataustaisten perheiden sosioekonominen asema on usein matalampi kuin kantaväestöllä, ja tämä näkyy Pisa-tutkimuksen tuloksissa. Matalampi koulutustaso, pienemmät taloudelliset resurssit ja vähäisemmät oppimisen tukipalvelut vaikuttavat kaikki osaltaan oppilaiden menestykseen. Ministeriön tiedotteen mukaan juuri näillä tekijöillä on merkittävä rooli osaamiseron taustalla, ei niinkään itse maahanmuuttajataustalla.
Erojen kehitys vuodesta 2012
Pisa-tutkimuksen tulosten mukaan maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön oppilaiden väliset erot ovat kaventuneet vuodesta 2012, erityisesti matematiikassa ja luonnontieteissä. Tämä kehitys johtuu osittain siitä, että kantaväestön oppilaiden tulokset ovat heikentyneet voimakkaammin kuin maahanmuuttajataustaisten. Lukutaidossa sen sijaan sekä maahanmuuttajataustaisten että kantaväestön oppilaiden tulokset ovat laskeneet.
Vaikka erot ovat kaventuneet, erityisesti matematiikassa ja luonnontieteissä, suuntaus ei ole myönteinen, sillä tulosten heikkeneminen ei viittaa oppimisen parantumiseen, vaan yleiseen laskuun osaamistasossa.
Tarve tukitoimille kasvaa
Ministeriön tiedote korostaa, että heikko lukutaito ja sosioekonominen asema ovat keskeisiä haasteita maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimisessa. Näiden tekijöiden huomioiminen ja kohdennettujen tukitoimien kehittäminen ovat ratkaisevia osaamiserojen kaventamiseksi jatkossa. Lukusujuvuuden parantamiseen, kielitaidon vahvistamiseen ja perheiden sosiaaliseen tukemiseen panostaminen voivat tarjota välineitä näiden oppilaiden koulumenestyksen parantamiseksi.
Pisa-tulokset nostavat esiin kysymyksen koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisesta ja muistuttavat, että osaamiserojen kaventaminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja resursseja, erityisesti heikommassa asemassa olevien oppilaiden tukemiseksi.
Viimeaikainen tutkimus on selvittänyt oppilaiden osaamiseroja erityisesti maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön välillä. Tutkimuksen mukaan nämä erot kaventuivat merkittävästi, kun vertailussa otettiin huomioon oppilaiden sosioekonominen asema. Tämä viittaa siihen, että oppilaiden perhetaustalla ja taloudellisilla olosuhteilla on suuri merkitys oppimistuloksiin.
Opetusministerin huoli maahanmuuttajanuorten oppimiseroista
Opetusministeri Anders Adlercreutz (rkp) kommentoi tutkimuksen tuloksia ja ilmaisi huolensa erityisesti maahanmuuttajataustaisten nuorten oppimiseroista. Hän korosti tarvetta vahvistaa peruskoulutuksen kielellisiä ja perustaitoja, kuten luku-, kirjoitus- ja laskutaitoja, jotta kaikki oppilaat pystyvät saamaan tarvitsemansa tuen.
– ”Perustaitoja vahvistetaan lisäämällä perusopetuksen vähimmäistuntimäärää kolmella vuosiviikkotunnilla”, Adlercreutz totesi tiedotteessaan. Hän mainitsi myös oppimisen tuen uudistuksen, jolla pyritään takaamaan riittävät tukitoimet kaikille oppilaille, niin esi- kuin perusopetuksessa. Lisäksi tarveperusteinen tasa-arvorahoitus kohdennetaan erityisesti heikommista sosioekonomisista taustoista tulevien oppilaiden oppimisen tukemiseen.
Tutkimus tehtiin Pisa-tutkimuksen yhteydessä
Osaamiserojen tutkimus toteutettiin osana kansainvälistä Pisa-tutkimusta, ja siihen osallistui Suomesta 10 239 oppilasta 241 koulusta. Maahanmuuttajataustaisia oppilaita aineistossa oli 1 866, joista 1 060 oli ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajia ja 806 toisen sukupolven maahanmuuttajia. Suurta otosta hyödyntämällä tutkijat pystyivät syventämään ymmärrystä siitä, miten sosioekonomiset tekijät vaikuttavat oppimistuloksiin, ja millaiset erot ovat erityisesti maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja kantaväestön välillä.
On tärkeää huomata, että tämä yliotos ei vaikuttanut Suomen kansallisiin Pisa-tuloksiin, mutta sen avulla saatiin arvokasta lisätietoa maahanmuuttajataustaisten nuorten koulutuksellisesta tilanteesta Suomessa.
Lähde: IS 30.9.2024
Tutustu sivustoomme tarkemmin etusivultamme.